sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Rauman historialliset viheralueet

Tarvonsaarenpuisto Vapaudenpatsas
Tarvonsaaren puisto perustettiin 1909. Vasta vuonna 1930 tehtiin kuitenkin puiston perustamistyöt. Puiston ensimmäisen suunnitelman “Raumo Esplanad” teki puutarha- arkkitehti Paul Olsson vuonna 1931. Arvi Tynyksen Vapauden patsas pystytettiin puistoon vuonna 1937. Olsson teki puistoon kaksi uutta suunnitelmaa, joista ensimmäinen on päivätty helmikuussa 1949 ja toinen suunnitelma toukokuussa 1949. Vuonna 1956 istutettiin perennaryhmät uudelleen. Nurmikot ja käytävät uusittiin1966. 1970–80 -luvuilla puiston kunto oli huono. 1980-luvulla puistoon teetettiin vanhanaikaiset puupenkit Porin mallin mukaan. Keskustaan tehtiin 1989 asemakaavan muutos. Kulkuväyliä satamaan järjesteltiin uudelleen, puistokadut katkaistiin ja yhdistettiin siten, että autoliikenne kulkee puiston poikittaisakselin kautta. Maisema- arkkitehti Leena Iisakkila teki puiston lounaispäähän uuden suunnitelman vuonna 1990. Vuonna 1992 Isto Pursiheimo teki Vapaudenpatsaan ympärille kiveys- ja istutussuunnitelman. Näkymäakselin Keskuspuiston suuntaan on katkaissut Keskuspuistoon vuonna 1992 rakennettu kahvilarakennus. Arja Korpela inventoi puiston 1994. Vuonna 2002 Byman & Ruokonen teki puistoon kiveyssuunnitelman. Kaupunginpuutarhuri Juhani Hulkko teki puiston koillispäähän oman suunnitelmansa vuonna 2005. 
Puiston koillispäätyä reunustavat uudisrakennukset, sekä lounaispäätyä kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta: vuonna 1932 valmistunut funktionalistista tyyliä edustava suojeluskuntatalo (Raumanlinna) ja vuonna 1912 valmistunut jugend-tyylinen Sofronoffin talo (vanha raatihuone) sekä koillispäätyä uudisrakennukset.

maanantai 31. elokuuta 2015

Maisemantutkimus

Opiskelen Turun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Porin yksikössä

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopinnoissa 

Koulutusohjelman kolmella pääaineella - kulttuuriperinnön tutkimuksella, maisemantutkimuksella ja digitaalisella kulttuurilla - on yhteiset maisteriopinnot. Maisteriopinnot suoritetaan eri oppiaineet integroivassa monitieteisessä muodossa, ja opiskelijat pätevöityvät laaja-alaisesti kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tehtäviin. Suoritettuaan maisteriopinnot opiskelija valmistuu filosofian maisteriksi.
Maisteriopinnot suoritetaan kahdessa vuodessa.
Maisteriopiskelija voi erikoistua tai suorittaa sivuaineita esimerkiksi seuraavissa verkostoissa:
- Rural Studies -sivuaine
- Matkailuntutkimuksen opinnot
- European Heritage, Digital Media and the Information Society -opinnot 

Maisteriopintoihin on mahdollista valita painotus, joka perustuu yhteen koulutusohjelman tutkimuksen ja opetuksen kolmesta painopisteestä:
- Kulttuuriympäristöjen tutkimus
- Itämeren alueen tutkimus ja ylirajaisuus
- Teknologinen kulttuuri ja sen muutos

lauantai 21. helmikuuta 2015

State of the World

"How we relate to future generations? ...under a darkening shadow of the effects of the behavior of previous generations, mostly our own."
David W. Orr
State of the World 2014 | Island Press