Tutkielmani aiheena oli tutkia maisemaan liittyvien arvojen tunnistamistapoja ja miten pyritään arvojen toteuttamiseen käytännön toiminnan kautta. Kohteena tutkin mm. some-kuvia sekä – keskusteluja. Tutkimusongelmani oli maiseman näkemistapojen tunnistaminen. Tutkielmani tarkoituksena oli antaa arvojen tunnistamistapojen tutkimuksen myötä työkaluja maisemapolitiikkaan osallistumiseen. Käytin useita erilaisia tutkimusmenetelmiä tutkimustulosten aikaansaamiseksi, sillä myös tutkimusaineistoni oli monimuotoista eikä samaa metodia voinut käyttää kaikkien aineistojen analysointiin. Eri oppiaineiden metodiset ja käsitteelliset perinteet yhdistyvät kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelmassani, jossa myös digitaalinen kulttuuri on oppiaineena. Yhtenä tavoitteena tässä opinnäytteessäni olikin yhdistää näitä kaikkia kolmea.
Tutkimus käyttää empiiristä aineistoa. Tutkimus oli netnografista, tutkijana osallistuin verkkoyhteisön toimintaan osallistuvalla havainnoinnilla Keräsin tutkimusaineiston moni-menetelmäisesti osallistuvan havainnoinnin ja erilaisten dokumenttien pohjalta. Yhdistin tutkimustietoa digitaalisesti jäljitettyyn tietoon ja kyselytutkimuksiin sekä paikkatietokyselyihin. Jäljitin maisemaan liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia käytäntöjä ja arvoja sekä kulttuuriperintöä joka liittyy identiteettiin. Rajasin aiheen historiallisista viheralueista otettuihin kuviin ja käytyihin keskusteluihin. Ensin tutkin arvo-käsitystä tutkimuskirjallisuuden avulla, tämän jälkeen tutkin maisemaan kohdistettuja arvoja mm. Stephensonin kulttuuristen arvojen mallin avulla. Historiallinen aineisto liittyi arvotarkasteluun siten, että sen mukaan ajoitin aikakauden, johon arvot kohdistettiin. Vertasin myös, miten maisemaan yhteydessä olo aikaa esiin nostettuihin aikakausiin. Some-aineiston analysointiin käytin fenomenografista analyysia. Keskeistä oli some-kuvien käyttötapa puistojen käyttäjälähtöisessä tarkastelussa, miten tutkia some-kuvien yhteyttä kuvaajien ja/tai lataajien arvoihin. Tässä käytin menetelmänä myös lähilukua. Lopuksi tutkin, miten pyritään arvojen toteuttamiseen käytännön toiminnan kautta. Keräsin tutkimusaineiston moni-menetelmäisesti osallistuvan havainnoinnin ja erilaisten dokumenttien pohjalta.
Tutkimustuloksena olivat erilaiset tavat tunnistaa maisemaan liittyviä arvoja. Määriteltäessä yleisiä päämääriä lait ja asetukset ohjaavat toimintaa, arvovalinnat painottuvat ja arvoja tulkitaan yleensä asennetutkimusten tuloksista. Strategisia tavoitteita määriteltäessä yleiskaavatasolla tiedonhankintakeinoksi sopii myös tiedon louhinta sosiaalisesta mediasta. Toteutussuunnitteluvaiheessa kohdekohtainen paikkatietokysely, ns. PehmoGIS, voi olla hyvä tapa kerätä tietoa. Tunnistettujen viheralueisiin kohdistettuihin arvojen tiedon ja ymmärryksen lisääminen edistää eettisten arvojen kuten tulevaisuuden varmistamisen (joka on kestävän kehityksen tavoite) ja demokratian (osallistumisoikeus maisemapolitiikan määrittelyyn) toteutumista ja näin arvoja toteutetaan käytännön toiminnan kautta. Toimenpidesuosituksena näitä tutkielmani arvojen tunnistamistapoja voisi hyödyntää etenkin yleiskaavatasolla, jolloin punnitaan erilaisia yhteiskunnallisia arvoja ja tavoitteita, ja jolloin olisi tarpeen pyrkiä vuorovaikutukseen yhteisön kanssa.https://www.utupub.fi/handle/10024/136392
